FAQ Kännykkä ja luonto, usein kysyttyä

Ver. 2 upd. 10.7.2018

Voiko kännykällä määrittää kasveja, saada niille nimiä?

Eräillä ohjelmilla voi saada nimiehdotuksia, jopa hyvällä prosentilla. Esimerkiksi PlantSnap perustuu yli puolen miljoonan eri kasvin tietokantaan, josta se pystyy esittämään oikean nimen 82 % tarkkuudella. Tarkkuus edellyttää kuitenkin onnistunutta valokuvaa, sekä valotusta että rajausta. Mutta määritys on varmennettava jotenkin. Ohjelma ei opeta määritystä. Ohjelma ehdottaa tieteellistä ja englanninkielistä nimeä ja se paikantaa, geotäggää, kasvin kartalle, mikä on kätevää. Itse käyttäisin ulkomailla. PlantSnap -aplikaatiota ei esitellä kirjassamme.

Korvaako kännykkä kasvion?

Maastokäytössä kyllä. Se on kevyempi ja nopeampi.

Miten LuontoPortin tunnistusohjelmaa käytetään?

Annetaan esim. kasville ominaisuuksia klikkailemalla. Kukin klikkaus vähentää kyseeseen tulevien lajien määrää. Osoitetaan kartalta paikka, kukkimiskuukausi. Kukan pääväri. Kukan väri, muoto, koko. Tietoja lehdestä. Joskus oikeaan lajiin pääsee viidellä, kuudella klikkauksella, joskus ei ollenkaan. Ohjelma ei tunnista mutta opettaa katsomaan tunnistuksen kannalta oikeita asioita. Ei heiniä, saroja eikä sanikkaisia. Erinomaiser lajinkuvaukset. 

Miten kännykkää sitten voi käyttää luonnossa?

Kännykkä on tiedonhankinnan apuväline. Sen voima perustuu siihen errä se rietää missä se itse on. Se toimii tältä perustalta. Se on linkki tietokantojen ja paikkatiedon välillä.

Mitä tietokantoja kannattaa käyttää?

Lajitiedon kannalta keskeinen on Laji.fi. Sinne on tallennettu tietoja monista eri eliöryhmistä. Havainnoista saa luetteloita tai tietyltä alueelta lajilistoja. Mutta myös kartat, maastokartat, maaperäkartat, ilmakuvat  ovat tietokantoja. Nimistö ja muinaismuistot ovat tietokannoissa. Eri alojen tietokantoja tuntuu olevan jo pilvin pimein.

Miten Esim. Laji.fissä rajataan haluttu havaintoalue?

Esimerkiksi kunnittain. Alueen voi  piirtää tai rajata koordinaatein. Kaikissa 10 x 10 km kokoisissa tai sitä tarkemmissa hauissa kannattaa kasvihavaintojen tarkkuudeksi valita 1000 m, hyönteistietojen ja lintujen tarkkuudeksi 10 000 metriä.

Mikä on hankalinta aloittelijalle?

Luulen että koordinaattien käyttö, halutun havaintoalueen rajaus niillä. Eri palveluissa on eri koordinaatistoja. Eläin- ja kasvimuseot käyttävät Ns Yhtenäiskoordinaatistoa, useimmat muut suomen materiaalit nykyistä suomen omaa TMRS-35FIN ja kännykässä on oletuksena ns WGS-järjestelmän astekoordinaatteja. 

Saako todella tietää oman mökkitontin lajit?

Luontotiedot tarkennetaan nykyisin yleisesti gps- tarkkuudella jolloin puhutaan metreistä. Suuri osa on tallennettu 10-ruudulle, melko paljon kilometriruudulle.

Voiko kännykästä tallentaa oman mökkitontin lajeja?

Voi, joko tarkoin koordinaatein, tai laji.fi:ssä voit piirtää tontin rajat ja tallentaa sen omaksi havaintopaikaksi. Sen jälkeen kasvupaikan voi tökätä sormella ja tallentaa siihen kohdistuvan lajitiedon.

Miten kännykällä voisi rakentaa geokätköilyyn verrattavia etsintätehtäviä?

Klikkaile esimerkiksi LuontoPortista esiin Etelä-Hämeessä heinäkuussa kukkivat kellokasvit ja etsi ne!  Tai tulosta Suomen Kasviatlas-sivustolta neliöpeninkulmaltasi puuttuvat yleiset lajit. Sellainen voi Etelä-Suomessa helposti olla suokasvi, esim. hilla eli suomuurain. Etsipä mökkisi lähin suo ja tallenna puuttuva laji Laji.fi:n kautta! Laji.fistä löydät myös alueesi vieraslajit! Vain mielikuvitus on rajana.  

Sopiiko kännykkä koulun tau kurssin käyttöön maastossa?

Ettäs kysytkin vielä. Töihin, hus!