Miten etsiä kymppiruudulta yleisiä mutta puuttuvia kasvilajeja?

Suomen kasviatlassivustolta on saatavissa kätevä palvelu, jolla saat sekä mökkiruutusi lajilistan että listan ruudulta puuttuvista seudun yleisistä lajeista. Kummankin listan avulla on mahdollista luoda itselleen pikku tehtäviä - etsiä itselleen tuttuja ta outoja, yleisiä tai harvinaisia. Kasviatlaksen käyttöön tarvitset mökkisi ns. kymppiruudun (10 x  10 km) lukemat. Kasviatlaksesta löytyy suora lunkki Laji.fi:n tarjoamaan koordinaatistoon. Koordinaatit taas tontin alapuolelta ja vasemmalta, kymppiruutu on muotoa 675:341.

Täytettyäsi ruutuhaun kentät klikkaat itsesi sivulle, jolla on ruutusi lajiluettelo. Kopioi sivun osoite linkiksi ja lähetä se sähköpostilla itsellesi. Linkki on tällainen: http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/grid.php?key=675%3A341&year=2017.  Nyt sinulla on kännykässäsi pysyvä linkki mökkiruutusi kasvilajeihin! Tehdään sama puuttuville: http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/gridlack.php?key=675%3A341.

Minä aloitin puuttuvista. Niitä on 35. Sopiva määrä, el yhtään helppo tehtävä. Löytäisi edes muutaman,. Jo illalla yritin löytää piikkiohdaketta mökin läheltä, paikasta jossa olin sen ennen nähnyt. Ei onnistanut nyt. Selailin puuttuvia, siellä oli lähinnä kulttuurinaitten lajeja,

Listan ensimmäinen, metsänätkelmä, herätti sekin muiston. Herralan rautatieasema. Samalla voisi löytyä muutakin.  Leena lähti mukaan, hän aikoi muistella teini-ikäänsä. Kävimme ensin koululla, tulikukka olikin tummatulikukkaa, ei ukontulikukkaa. Herralan vanhoista suljetuista baareista asemalle päin löytyi säkällä ensimmäinen puuttuva, puutarhakarkulainen, punalehtiruusu. En ole yhtään tajunnut, että tämä ruusu on niin suosittu täällä etelässä, Iso kukkiva emopensaskin  löytyi läheltä. Näissä töissä yritän kuvata niin, että kasvupaikastakin näkyy jotain. Kamerani on tällöin kännykkä, koska niillä on pienestä kennosta seuraava laaja syväterävyysalue. Taustan himmennyksen voi unohtaa. Tässä karkulainen, toinenkin oli seurojentalolla. Punalehtiruusun tunnistaa tummanpuhuvista lehdistä.

Baarien jälkeen kurvasimme tiilitehtaan raunioille ja sinne syntyneeseen romulaan. Romuautojen lomasta ei löytynyt mitään, mutta sen ja  aseman välisestä metsiköstä metsänätkelmä. Nimestään huolimatta se on paitsi lehtojen myös ratapenkereiden ja joutomaiden kasvi. Herralan aseman penkoilla sitä on suurina kasoina,. Kasat olivat kellertäviä, kuihtuneita ja kuivuudesta länöässä.

w

Herralan aseman ratavarsista löytyi yleisenä vielä kolmas seudulla yleinen mutta tietokannoista puuttuva karvaskallioinen. Sitä oli penkalla melko runsaasti mutta se jäi kuvaamatta. Retken ”sokerina pohjalla” oli kuitenkin ryhmä pikkutervakkoja. Nekin puuttuvat kyllä kympiltä,, mutta ei tietokantaan ole tallennettu yhtään pikkutervakkoa Hollolasta ja vain neljä kertaa Etelä-Hämeestä. Pikkutervakko on tutun tervakukan tervaton, pienempi versio. Ei siis tahmea.

 Tallensin tiedot Laji.fi:n Vihko -palveluun. Tiedot päivittyivät kartalle heti. Tuore kartta tämän retken tallennuksista on alla. Ja koko homma on tehty kännykällä ja tabletilla. Kännykkää käytettiin gps- laitteena, kamerana,  julkaisualustana, tietokantaliittymänä. Koko blogin loin sillä tällä lomalla. Ja uskokaa tai älkää, minulla  on riesana tärisevä käsi -tauti. Oikeassa - näpyttelin siis vasemmalla.